Blogi
Varsovan matka 9.-12.3.2016 osa II14.3.2016 19:43
Tässä vaihdamme raitiotievaunua.
POLIN museo
Museon pullistelevat seinät
Vanhan esikuvan mukaan valmistettu synagooga
Jaakko Kuninkaanlinnan edessä
Kolmannen matkapäivän aloitimme ostamalla kokopäivän kestävän linja-auto- ja raitiotielipun. Tällä lipulla ajelimme yhden raitiotielinjan keskustasta aina kääntöpaikalle asti ja takaisin keskustaan. Välillä vaihdoimme raitiotielinjaa ja -vaunua. Raitiotievaunut ovat hyviä ja kulkevat kovaa vauhtia. Mielestäni kovempaa kuin meillä Helsingissä. Tätä omaa sightseeingiä harrastimme ainakin parin tunnin ajan.
Keskipäivän aikaan otimme päärautatieaseman edustalta taksin ajaaksemme POLIN museoon, Puolan juutalaisten historian museoon. Museorakennuksen on suunnitellut suomalainen arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki. Museorakennusta sanotaan esitteissä arkkitehtuurin helmeksi. Kyllä se sitä onkin dramaattisine sisäänkäynteineen, runsaine lasipintoineen ja pullistelevine seinineen. Myös itse näyttely on hienosti toteutettu ja esillepano on nykyaikainen, paljon multimediatekniikkaa sisältävä.
Meillä meni lähes koko päivä museossa. Siellä on niin paljon katseltavaa ja mieleen painettavaa. Tosin joimme ennen tutustumiskierrosta kahvit museon ravintolassa ja söimme myöhäisen lounaan kierroksen jälkeen samassa paikassa. Suosittelemme lämpimästi museokäyntiä ja museon siistiä ravintola Besamim´ia.
Museokäynnillä selviää kuinka vainottuja Puolan juutalaiset ovat olleet kautta aikain eikä ainoastaan Toisen Maailmansodan aikana, joka kuitenkin on ollut heidän historiansa pahin koettelemus. Keräämiemme havaintojen perusteella 300 000 Puolan juutalaista tapettiin tai sai surmansa Toisessa Maailmansodassa.
Juutalaisten museosta jatkoimme matkaamme linja-autolla Vanhaan kaupunkiin. Siellä kiertelimme vanhan Kuninkaanlinnan toria ja sen ympäristöä kuvailemassa. Kaikki vanhan kaupungin rakennukset ovat rakennetut joskus 1950-luvulla vanhojen piirustusten ja kuvien perusteella. Mitään hyvin vanhoja rakennuksia ei siis Vanhassa kaupungissa ole. Siitä huolimatta se on kirjattu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Minä yritin löytää Varsovan tunnuksen Merenneidon jostakin vanhan kaupungin sokkeloista. Löytyihän se erään pienen torin keskustasta. Sain sen kuvattua, mutta toista Veiksel-joen rannalla olevaa Merenneitoa en saanut kunnolla kuvattua, vain kaukaa turistibussin ikkunan läpi.
Palasimme raitiovaunulla hotelliimme, ostimme mukaamme vähän iltaevästä ja menimme hotellin saunaan ja sen jälkeen nukkumaan.
Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 27.3.2016 09:28