Blogi

Junalla matka taittui nopeasti.

Perunoita ja särää koivukaukalossaan

Särä maistuu matkalaisille.

Kun Eeva-Leenan luotsaama Gyllene Klubben teki matkan Lappeenrantaan ja Lemille, lähdin mielelläni mukaan parinkymmenen klubilaisen joukkoon maistelemaan maan kuulua Lemin särää ja tutustumaan Lappeenrantaan ja sen nähtävyyksiin.

Teimme matkan junalla. Matka Helsingistä Lappeenrantaan taittui runsaassa parissa tunnissa. Lappeenrannassa meitä oli vastassa Martti Ahjo klubin lappeenrantalainen jäsen, joka on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Lappeenrannassa. Hän on palannut kotikaupunkiinsa jäätyään eläkkeelle. "Masa" oli vuokrannut pienen linja-auton, jolla kiertelimme katsomassa Lappeenrannan nähtävyyksiä ja jolla sitten matkasimme sujuvasti Lemille. Hän toimi autossa oppaana ja kertoili vuolaaseen karjalaiseen tapaansa kaupungin nähtävyyksistä.

Kaupunkikierroksen jälkeen nousimme ylös Linnoituksen mäelle, jossa pikaisesti tutustuimme Etelä-Karjalan museoon ja siellä olevaan Viipurin kaupungin pienoismalliin (1939). Sen jälkeen meidän olikin kiireesti ajettava Lemille ehtiäksemme ajoissa Särätupaan. Tupa sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Lappeenrannasta Lemin kirkon lähellä olevalla kotiseutumuseoalueella, jonne on tuotu vanhoja talonpoikaisrakennuksia eri puolilta pitäjää.

Vanhan maalaistalon tuvassa meitä odotti lemiläinen perinneruoka särä. Me pitkämatkalaiset olimmekin jo nälkäisiä, kun saimme eteemme annoksen särää, perunoita, leipää ja juotavaa. Halukkaasti aloimme ruokailla.

Säräemäntä kertoili ruokailumme aikana, miten särä valmistetaan. Lampaan lihaa kypsytetään usean tunnin ajan puukaukalossa, josta se saa oman "pikantin" makunsa. Parhaimmillaan särä on juuri uunista otettuna lämpimänä ja tarjotaan sellaisenaan perunoiden kanssa. Säräateriaan kuuluu jälkiruokana väskynäsoppa. Perinteeseen kuuluu, että särää saa syödä niin paljon kuin jaksaa. Joku mainitsi, että pitää ottaa ainakin seitsemän kertaa lisää. Minulta se jäi kahteen kertaan. Sen verran täyttävää särä on, mutta hyvää oli.

Kerrotaan, että särää on valmistettu tällä perinteisellä tavalla karjalaisten keskuudessa jo lähes 1000 vuoden ajan. Lemillä tapa on säilynyt aina meidän päiviimme saakka.

Ruokailun jälkeen palasimme autollamme Lappeenrantaan ja uudestaan Linnoitukseen, jossa nautimme kahvit suositussa kahvila Majurskassa. Sen jälkeen meillä oli vielä tilaisuus pistäytyä viereisessä ortodoksikirkossa, taidenäyttelyssä ja Ratsuväkimuseossa ennenkuin ajoimme rautatieasemalle odottelemaan Helsinkiin menevää junaa.

Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 13.2.2021 15:36

Kirjoituksessa on 1 kommentti