Blogi

Laatokan ympäri neljässä päivässä26.9.2010 17:42


Laatokan kiertomatkan johtomiehet

Pyhän Kolminaisuuden Aleksanteri Syväriläisen munkkiluostari

Kollaan muistomerkki (Heikki Häiväoja)

Minulla oli tilaisuus osallistua Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen neljän päivän matkalle Laatokan ympäri 22-25.9.2010. Matkalle osallistui kaikkiaan 21 henkilöä, joita kaikkia yhdisti sotavainajien muiston vaaliminen.

Matkalle lähdettiin Helsingistä syyskuun 22. päivänä varhain aamulla Vihdin Liikenne Oy:n linja-autolla päämääränä Pietari. Vaalimaalla pysähdyttiin, ruokailtiin, vaihdettiin rahaa ja ylitettiin valtakunnan raja. Rajamuodollisuudet sujuivat melko mukavasti.

Ensimmäinen kenttähautausmaa, jolla pysähdyttiin, oli Säkkijärven kenttähautausmaa, johon on haudattu 104 talvisodan Viipurinlahden taisteluissa kaatunutta tuntematonta sankarivainajaa, toinen Viipurin kenttähautausmaa, jossa on 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Karjalan kannaksen taisteluissa kaatunutta sankarivainajaa ja kolmas Summan kenttähautausmaa, jossa on 204 Summan alueelta ja Länsi-Kannakselta löydettyä tuntemattomaksi jäänyttä sankarivainajaa. Laskimme kukat näille muistomerkeille, jotka kaikki ovat Heikki Häiväojan ja hänen apulaisensa suunnittelemia ja toteuttamia.

Linja-automatkalla kuulimme vaalimisyhdistyksen varapuheenjohtajan ja matkan toteuttajan kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen katsauksen Karjalan kannaksen taisteluihin talvi- ja jatkosodassa. Saavuttuamme Pietariin majoituimme  hotelli Moskovaan, jossa nautimme illallisen.

Seuraavana aamuna lähdimme varhain liikkeelle Pietarista. Kiersimme Laatokan eteläkärjen ja siirryimme sen itäpuolelle tavoitteenamme Aunus ja Petroskoi. Matkalla pysähdyimme Vanhassa Laatokassa (Staraja Ladogassa) ja Syvärin luostarissa, joihin tutustuimme. Syvärin luostarin kirkossa kuuntelimme hetken verran korkeatasoista munkkien laulua.

Ajoimme Aunukseen ja lounastimme hotelli Olongan ravintolassa. Lounaan jälkeen teimme lenkin Tuulokseen. Laskimme kukat Tuuloksen kenttähautausmaan muistomerkille.Tuuloksen kenttähautausmaahan on haudattu 51 tunnistettua ja kuusi tunnistamatonta sankarivainajaa. Palasimme Aunukseen ja ajoimme Prääsän kautta Petroskoihin. Petroskoihin saavuimme iltaselle. Majoituimme hotelli Severnajaan (Pohjolaan). Illastimme läheisessä Suomi-ravintolassa.

Kolmas matkapäivä aloitettiin kaupunkikierroksella Petroskoissa, jonka torilla näimme Otto Ville Kuusisen patsaan tähyämässä kauas Äänisen selälle. Ajoimme Petroskoista Suojärvelle ja sieltä Kollaalle, jossa tutustuimme taistelupaikkoihin, muun muassa legendaarisen tarkka-ampujan Simo Häyhän käyttämään "poteroon" ja kenttähautausmaahan. Laskimme kukat 104 tuntemattoman talvisodan sankarivainajan muistomerkille.

Matkalla kuulimme Pentti Lehtimäen selostuksen talvi- ja jatkosodan taisteluista Laatokan koillispuolella ja nautimme retkilounaan. Saavuimme illalla Sortavalaan, jossa majoituimme hotelli Kauniiseen, joka sijaitsi aivan sataman vieressä, josta laivat lähtevät Valamoon. Hotelli on pieni, mutta oli matkamme tasokkain. Illallinen nautittiin hotellin ravintolassa.

Viimeinen matkapäivä lauantai 25. syyskuuta aloitettiin Sortavalan kaupunkikierroksella. Sen jälkeen suuntasimme matkamme jo Laatokan länsipuolelle. Ajoimme Lahdenpohjan, Kurkijoen ja Hiitolan kautta Käkisalmeen, jossa tutustuimme Käkisalmen linnaan ja museoon. Lounastimme ravintola Korelassa. 

Äyräpään kenttähautausmaa Laatokan länsipuolella oli matkamme viimeinen kohde, jolla tällä retkellä kävimme. Sinne on haudattu 188 Keski-Kannaksen taisteluissa löydettyä talvisodan sankarivainajaa. Laskimme kukat muistomerkille ja tutustuimme Äyräpään kirkon raunioihin ja kävimme Vuoksen rannalla. Tämän jälkeen ajoimme Viipurin pohjoispuolitse suoraan Vaalimaalle. Noin tunnin kestävien rajamuodollisuuksien jälkeen ylitimme rajan ja pääsimme jatkamaan matkaamme Helsinkiin, jonne saavuimme myöhään illalla. Kilometrejä tähän neljän päivän kiertomatkaamme kertyi lähes 3 000. Matka vahvisti entisestään sitä käsitystä kuinka tärkeää on vaalia maamme rajojen ulkopuolelle haudattujen sotavainajiemme muistoa. 


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 23.12.2020 16:50