Blogi
Sotainvalidityön ja sotaväen juhlaa22.8.2010 20:57
Sotainvalidien tunnus "Katkennut kalpa" oli 70-vuotisjuhlassa näyttävästi esillä
Hämeen rykmentin lippu valapäivän ohimarssissa Heinolassa
Sotainvalidityön muistomerkki Cygnaeuksen koulun pihassa Jyväskylässä
Elokuun toiselle puoliskolle osui kolme juhlaa, joihin minulla oli mahdollisuus osallistua. Ensimmäinen oli valtakunnallinen Sotainvalidien Veljesliiton 70-vuotisjuhla Helsingin messukeskuksessa 18.8. Siihen osallistui lähes tuhat henkilöä: sotainvalideja, puolisoita, leskiä, tukijäseniä ja ystäviä.
Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin 18.8.1940 Jyväskylässä. Juhla järjestettiin täsmälleen samana päivänä Helsingissä, 70 vuotta myöhemmin. Juhlan teemaksi oli valittu sanat "Taistelimme - taistelemme". Tasavallan presidentti Tarja Halonen toi tilaisuuteen oman tervehdyksensä. Juhlapuheen piti kirjailija, dosentti Lasse Lehtinen.
Lämminhenkisen juhlan osallistujille tarjottiin ohjelman jälkeen lasillinen kuohuviiniä, hyvät piirakka- ja kakkukahvit. Kaikille tilaisuuteen osallistuneille jaettiin liiton valmistuttama DVD "Katkennut kalpa".
Toinen tilaisuus, johon olin saanut kutsun, oli Hämeen rykmentin sotilasvala Heinolassa 20.8. Osallistuin juhlaan ystäväni, sotakamreeri Mikko Selinin kanssa. Sotilasvala vannottiin urheilukentällä ja sillä suoritettiin myös ohimarssi. Valan vannoivat ja juhlallisen vakuutuksen antoivat kesän alkupuolella varusmiespalvelukseen astuneet nuoret miehet ja naiset. Tämän jälkeen heidät nimitettiin ratsumiehiksi, autosotamiehiksi ja lentosotamiehiksi, jota viime mainittua nimitystä jäin ihmettelemään. Tietääkseni Lahdessa ei ole ilmavoimia? Osallistuimme ohimarssin jälkeen valalounaalle, jonka jälkeen tutustuimme vielä kalustonäyttelyyn.
Kolmas juhla liittyi niinikään sotainvalideihin. Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin Jyväskylässä Cygnaeuksen koululla 70 vuotta sitten. Keskisuomalaiset vaikuttajat halusivat, että koulun pihaan pystytettäisiin muistomerkki tämän asian muistamiseksi. Asiaa ruvettiin Jyväskylässä kehittelemään ja perustettiin muistomerkkitoimikunta, johon minutkin kutsuttiin mukaan viime vuoden puolella. Toimikunnan puheenjohtajana toimi valtioneuvos Harri Holkeri ja sihteerinä jyväskyläläinen kamarineuvos Erkki Fredrikson. Muistomerkin toteuttajaksi valittiin Heikki Häiväoja (81v) maamme tunnetuimpia nykyisiä kuvanveistäjiä. Häiväoja, joka on kotoisin Jämsästä, lähti huolimatta korkeasta iästään innostuneesti toteuttamaan hanketta.
Toimikunta sai runsaassa vuodessa kerättyä varat muistomerkkiin. Sotavahinkosäätiö, jonka hallinnossa olen mukana, tuki merkittävällä summalla hanketta. Sotainvalidityön muistomerkki paljastettiin Jyväskylässä Cygnaeuksen koulun pihalla 21.8. arvokkaassa, isänmaallisessa juhlassa. Muistomerkin paljastuspuheen piti amiraali Jan Klenberg, joka puheensa lopuksi kehoitti poistamaan peitteet muistomerkiltä. Sotainvalidityön muistomerkki oli paljastettu. Presidentin adjutantti, komentajakapteeni Kaarle Wikström toi juhlaan tasavallan presidentin kukkatervehdyksen. Vaikuttava, jyhkeä muistomerkki luovutettiin Jyväskylän kaupungille. Täten arvokas ja jo 70 vuotta jatkunut sotainvalidityö sai oman, kiveen hakatun muistomerkinsä Jyväskylään, liiton perustamiskaupunkiin.
Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 6.11.2010 19:22