Blogi
Talvisodan päättymisestä 70 vuotta31.3.2010 12:46
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja pääkaupunkiseudulla toimivat veteraani- sekä sotaorpoyhdistykset järjestivät talvisodan päättymispäivänä 13.3.2010 kello 10.00 muistotilaisuuden Helsingin Vanhassa kirkossa. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua kirkko oli lähes täynnä sotiemme veteraaneja tummissa puvuissa kunniamerkkeineen. Joukkoon mahtui myös veteraaneja nuorempia. Tellervo Koivisto osallistui tilaisuuteen yksin ilman kunniaveteraani, presidentti Mauno Koivistoa, joka osallistui samanaikaisesti Säätytalossa järjestettyyn muistotilaisuuteen.
Tilaisuus aloitettiin Erkki Melartinin Festliches praeludiumilla. Tervehdyssanat suomeksi ja ruotsiksi lausui Helsingfors Svenska Krigsveteraner rf:n Carl-Johan Hindsberg. Helsingin Suomalaisen Klubin Kuoro johtajanaan Ilkka Korpi esitti kaksi laulua: Jumalan kunnia luonnossa ja Suomalainen rukous. Niiden jälkeen everstiluutnantti Urpo Mukala lausui kaksi Yrjö Jylhän runoa Hyvästi Kirvesmäki ja Tuomittu talo.
Juhlapuheen piti arkkiatri Risto Pelkonen. Hän korosti puheessaan suomalaisten peräänantamattomuutta ja uhrivalmiutta talvisodan aikana: mitä vannottiin, se pidetty on. Hän palautti mieliin myös presidentti Kyösti Kallion talvisodan raskaan rauhan allekirjoittamisen yhteydessä lausumat sanat: kuivukoon käteni, joka allekirjoitti tämän rauhansopimuksen. Vain yhtenäisen ja yksimielisen kansan äärimmäisin ponnistuksin ja suurin uhrauksin onnistuimme talvisodassa säilyttämään itsenäisyytemme ja itsemääräämisoikeutemme.
Huilutaiteilija Juhani Aaltonen esitti Oskar Merikannon iki-ihanan sävellyksen Oi muistatko vielä sen virren, jonka jälkeen laulaja (baritoni) Risto Pulkamo esitti kolme laulua: Jean Sibeliuksen Diamanten på marssnön, Sulho Rannan Testamentti pojalleni ja Ilkka Kuusiston Kirjoitukset avautuvat.
Seurakunnan tervehdyksen esitti pastori Seppo S. Kosonen. Hän myös toimitti loppuliturgian. Ennen loppuliturgiaa laulettiin kolehtivirtenä Jumala ompi linnamme seisomaan nousten, niinkuin joskus ennen.
Muistotilaisuuden päätökseksi Helsingin Suomalaisen Klubin Kuoro esitti Heikki Klemetin Oi kallis Suomenmaa ja Jean Sibeliuksen Finlandian.
Tilaisuuden jälkeen oli mahdollisuus siirtyä linja-autokuljetuksella Mannerheimin ratsastajapatsaalla kello 12.00 järjestettyyn muistojuhlaan. Tämän tilaisuuden järjestäjinä olivat Helsingin varuskunta ja kaupunki sekä veteraani-ja maanpuolustusjärjestöt. Väkeä ratsastajapatsaan ympärille oli kokoontunut runsaasti.
Tasan kello 12.00 Kaartin soittakunta aloitti soittamalla Suomalaisen ratsuväen marssin 30-vuotisessa sodassa, jonka jälkeen varuskunnan päällikkö, prikaatikenraali Juha-Pekka Liikola piti lyhyen ja nasevan puheen talvisodasta.
Tämän jälkeen veteraanien, Helsingin kaupungin ja varuskunnan edustajat laskivat seppeleen Suomen marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan juurelle. Kenttärovasti Seppo Kangas lähetti seppelpartiot Narvan marssin saattelemana Hietaniemeen laskemaan seppeleet Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle. Tilaisuus ratsastajapatsaalla päätettiin yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.
Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 7.5.2021 09:23